Jääviyskysymys puskee useinkin uutisissa läpi monien poliittisten hyväksikäyttöuutisten. Milloin on ison valtionyhtiön johtaja saanut vuokra- taikka omistusasunnon pilkkahinnalla, milloin on kansanedustaja ajellut valtion piikkiin taksilla enempi kuin normaali maalainen edes ymmärtää kuvitella. Sehän on varmaan meille kansalaisille jokapäiväistä kauraa, me ajamme omia etujamme päivittäin, tosin pienemmässä mittakaavassa ja huomaamatta sitä itsekään.

Entäs ministerit sitten? Tai oikeastaan pitäisi käyttää termiä ministeriys.

Maatalousministeriksi valitaan usein maanviljelyksen parissa työskennellyt/työskentelevä ihminen. Väkisinkin siinä tulee ajettua maatalousasioissa niitä maatalousihmisten etuja, ei niinkään muitten. En kritisoi sitä, etteikö näin voisi ollakin tai pitäisikin olla, mutta mietinpä vaan... Maa- ja metsätalousministerinä on nyt Jari Koskinen, kokoomuksesta ja on maanviljelijä vuodesta 1986 alkaen...

Ympäristöministeriksi valitaan "usein?" vihreän liikkeen kansanedustaja. Tai eihän sen ministerin kai tarvitse olla kansanedustaja, mutta niin ne tuppaa vaan olemaan. Eikö semmoinen vihertäjä tee päätöksiä ympäristöasioissa enimmäkseen luonnonsuojelun ja oman puolueen ehdoilla, ei niinkään kansan enemmistön edun ehdoilla? Ympäristöministerinä on nyt Ville Niinistö (vihr).

Liikenneministeriksi taas on valittu välillä semmoinenkin, jolla ei ole ajokorttia. Se nyt ei estä ymmärtämästä liikenneasioita, ei. Kyse ei ole tässä niinkään vakaumuksesta kuin tuossa ympäristöministeri-asiassa. Virkaa hoitaa nykyisin Merja Kyllönen, vasemmistoliitto (ei mitään meriittejä). Lienee valittu ministeriksi naiskiintiön takia.

Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Olihan meillä armeijaa käymätön siviilihenkilö siinäkin virassa useamman vuoden. Ja puolustusministerinä on nyt armeijaa käymätön henkilö. Tätä minä en henkilökohtaisesti oikein sulata. Ministeri Carl Haglund on saanut vapautuksen armeijasta terveydellisistä syistä. Eikö hänen pitäisi olla samasta syystä edelleen estynyt?

Muutenkin: ministeriksi valitaan aina puoluekannan mukaan, ei pätevyyden mukaan. Sitä kutsutaan demokratiaksi, kun ministeriksi valitaan puolueen jäsenkortin mukaan eikä muilla avuilla. Politiikka nyt on sellaista ja sellaisena pysyy.

Muuten en ota kantaa nyt virassa olevien pätevyyteen - siihen pystyvätkö he hommansa hoitamaan vaiko ei. Päätelkää itse. Minä olen jäävi.