tiistai, 30. toukokuu 2017

Presidentinvaalit 2018 - SOME-vaalit?

Suomen presidentinvaalit lähestyvät päivä kerrallaan eikä niihin enää mitenkään pitkä aika ole. Ihan alkuun muutama rivi asiaa, sen jälkeen tuleekin pelkkää huulenheittoa:

Merkittävimmät päivämäärät vuoden 2018 presidentinvaalissa:

Ensimmäinen vaali:

  • vaalipäivä sunnuntai 28.1.2018
  • ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.1.2018
  • ennakkoäänestys ulkomailla 17.-20.1.2018
  • ehdokasasettelu vahvistetaan 21.12.2017
  • ehdokashakemukset jätettävä viimeistään 12.12.2017 ennen klo 16
  • äänioikeustiedot määräytyvät 8.12.2017 ja äänioikeusrekisteri perustetaan 13.12.2017.

Mahdollinen toinen vaali:

  • vaalipäivä sunnuntai 11.2.2018
  • ennakkoäänestys kotimaassa 31.1.-6.2.2018
  • ennakkoäänestys ulkomailla 31.1.-3.2.2018

Tähän päivään (30.5.2017) mennessä tiedämme, että ehdokkaita tulee olemaan useita. Istuva presidentti Sauli Niinistö ilmaisi suostumuksensa lähteä vaaleihin omalla tavallaan. Valitsijamiesyhdistys, jonka hän taakseen haluaa, tulee toteutumaan nopealla aikataululla. Varmuudella ainakin kokoomus tulee asettumaan puolueena tukeman Niinistöä, joten hänen osaltaan tämän kummempaa spekulaatiota ei tarvitse tehdä. Spekulaationi tosin kohtaavat Niinistön seuraavien mahdollisten ehdokkaitten takia.

SDP:

SDP on ilmoittanut, että se tulee asettamaan oman ehdokkaan. Sanamuodosta päätellen heidän ehdokkaansa tulee olemaan joku muu kuin Niinistö, luultavasti Eero Heinäluoma ilmoittaa suostumuksestaa lähipäivinä, muu olisi yllätys.

Keskusta:

Keskustan ehdokkaaksi on ilmoitettu Matti Vanhanen. Tässä yhteydessä en malta olla mainitsematta Paavo Väyrystä, vaikka hänen tiedetäänkin olevan ulkona nyky-Keskustasta oman puolueensa kanssa. Vanhasen mahdollisuudet vaaleissa ovat kyllä paremmat kuin Väyrysen vuonna 2012, mutta mielestäni Niinistö vie tällä kertaa Keskustan kannattajia huomattavasti enemmän kuin 2012.

Perussuomalaiset:

Perussuomalaiset ovat myös ilmaisseet asettavansa oman ehdokkaan. Luultavasti ehdokas tulee olemaan sama, joka on puolueen puheenjohtajakin. Arvelen, että Timo Soini olisi puolueelle parempi ehdokas, olipa puheenjohtaja kuka tahansa. Ennakkosuosikkina pidetään yleisesti Sampo Terhoa ja hän saisikin vaaleissa ainakin tunnollisimmat Perussuomalaiset taakseen.

Vihreät:

Vihreitten ehdokkaana oli edellisissä vaaleissa Pekka Haavisto. Hän oli Niinistön kanssa viimeisessä äänestyksessä ja hävisi Niinistölle loppujen lopuksi yllättävän vähän, 62,6% – 37,4%. Haavisto on jo ilmoitettu Vihreitten ehdokkaaksi.

Kristillisdemokraatit:

Helsingin Kristillisdemokraatit pyytää, että puolueen puheenjohtaja Sari Essayah olisi käytettävissä presidenttiehdokkaaksi. Suostunee...

Vasemmistoliitto:
Merja Kyllönen on jo valittu ehdokkaaksi. Tämä ehdokkuus on pelkkä populistinen veto.

Yllä olevien lisäksi saattaa vielä joku nimi putkahtaa esille joko valitsijamieslistan kanssa taikka jonkin muun pienpuolueen ehdokkaana. Heitä en tässä käy isommin spekuloimaan, koska yllä mainitut tulevat viemään ehdokasasettelun jälkeen yli 95% äänistä, Niinistö siihen mukaan lukien.

Spekukaaltiota:

Ihan ensiksi palaan vielä vuoden 2012 vaaleihin. Loppusuorallahan noissa vaaleissa olivat Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto. Varsinkin vaalien viimeisellä kierroksella sosiaalisessa mediassa ajettiin Haavistoa presidentiksi teemalla ”oletko valmis hyväksymään homoseksuaalisen presidentin?”. Ainakin minun kaveripiirissäni oli tuonsuuntaisia FB-päivityksiä, itse kirjoitettuja ja toisten kirjoituksia jaettuna. Jotkut jopa heittelivät homofobisia "syytöksiä" niitä kohtaan, jotka äänestivät Niinistöä. Mihin SOME menee tällä kerralla? Samantyyppisiä kirjoituksia tulee takuuvarmasti, mutta toivottavasti osataan keskittyä myös henkilöihin eikä heitellä presidentinvaaliteemana sanoja homo/ämmä/kepupettääaina/kommari jne (turha toivo).

Mahdollisuudet, että joku muu valitaan kuin Niinistö? Veikkaan, että loppusuoralla on taas Niinistö ja Haavisto ja nimenomaan nämä kaksi ovat toisella kierroksella vastakkain. En usko, että Niinistö saa enemmistöä heti eka kierroksella, koska ehdokkaita tulee niin monta, äänet hajaantuu. Niinistö sai edellisissä vaaleissa 37% äänistä, Haavisto 18,8%. Väyrysen äänisaalis oli 17,5%, mutta en usko että kukaan tulee uhkaamaan näitä kahta mainittua yhtä lähelle kuin Väyrynen vuonna 2012. Uskoisin äänten menevän Niinistölle 40-30 ensimmäisellä kieroksella. Loput jäävät väkisinkin statistin osaan.

Miksi sitten asettaa ehdokas, kun ennakkoasetelmissa on selvää, että ei tule valituksi? Mietitäämpä…. Puolueet haluaa ensisijaisesti olla läsnä puolueena. Se, että Vasemmistoliitolla on sama ehdokas kuin Kokoomuksella, ei käy. Ei, vaikka kysymyksessä on istuva presidentti valitsijamiesyhdistyksineen. Samahan pätee muihinkin puolueisiin, mutta otin tuon vain yhtenä esimerkkinä. Pääasia, että ollaan kisassa mukana, eikö? Ihan kuin olympialaiset, Suomi (ja moni muukin maa) lähettää kisoihin osallistujia tietäen, että sijoitus 40 parhaan sakissakin on yllätys. Urhilijalle Suomen edustaminen arvokisoissa on kunnia-asia, presidentinvaleissa ehdokkaana oleminen on ehdokkaalle kunnianhimo-asia. Ja onhan kyseessä demokratia, eli kaikilla eduskuntapuolueilla on oikeus asettaa ehdokas lakien puitteissa. Myös valitsijamiesyhdistykset, joissa minimi on 20.000 kannattajaa, saavat asettaa ehdokkaan, kuten Niinistön osalla on käymässä. Tässä kohtaa palaan myös nimeen Paavo väyrynen….

Joka tapauksessa vaalit tulee ja ehdokkaina ovat Niinistö, Haavisto, Kyllönen ja mahdollisesti 3-4 muuta. Viimeiselle kierrokselle pääsee kaksi eniten ääniä saanutta, ellei joku vie yli 50% äänistä heti eka kierroksella. Henkilökohtaisesti toivon yhden kierroksen vaaleja, mutta vielä parempi olisi, jos vaaleja ei tarvitsisi pitää ollenkaan. Vaikka olenkin demokratian kannattaja niin olen silti sitä mieltä, että meille kelpaisi Niinistö ilman vaaleja, kuten Kekkonen vuonna 1974. Silloinhan vaaleja ei pidetty ollenkaan, vaan Kekkonen jatkoi presidenttinä ilman vaaleja poikkeuslain turvin. Siihen nyt ei kuitenkaan ole enää paluuta, vaan mennään ja äänestetään niinkuin itse tahdomme.

Asiallista ja kohteliasta keskustelua ehdokkaitten ympärillä (takuulla turhaan) odotellen tässä SOMEttuneessa yhteiskunnassa!

torstai, 25. toukokuu 2017

Helatorstai

Tänään tuli 40 päivää Jeesuksen kuolemasta. 

Ei siitä sitte niin hirvän kauan ole. Juhlikaamme!

 

Sitä paitsi, Jeesuksen kuolinpäivä ei ole kiinteä päivä vaan seilaa kalenterissa miten sattuu, mistä syystä helatorstai ei ole aina 25.5, esimerkisksi viime vuonna helatorstai oli 5.5 ja toissa vuonna  14.5. Kuunkierron mukaanko ne päätti raamatussa kuolinpäivän?

 

Itse asiassa kyllä. Pääsiäinen määräytyy kuunkierron mukaan ja Jeesuksen kerrotaan kuolleen juutalaisten pääsiäisen aikoihin, mihin liittyy karitsan veri. Siksi kait pääsiäisenä on tapana syyvä lammasta, kun ei nyt ihan ovenpieliä karitsan verellä sivellä. Ei ainakaan meillä. (Lue alta)

 

Wikipedia juutalaisesta pääsiäisestä, kauan on ihmiset tuon kukaan eläneet, osa vieläkin:

 

Juhlaa vietetään Egyptin-orjuuden päättymisen muistoksi. Ohjeet juhlan viettämisestä on 2. Mooseksen kirjan 12. luvussa. Juhlan viettoon kuuluu happamattoman leivän syöminen. Kertomuksen mukaan juutalaisten tuli Egyptissä sivellä kotinsa oven pihtipielet karitsan verellä. Järjestykseltään kymmenentenä vitsauksena Jumala surmasi Egyptissä ihmisten ja karjan esikoiset kaikista taloista, joissa oven pihtipieliä ei ollut sivelty karitsan verellä. Tapahtuman seurauksena faarao päästi israelilaiset pois maasta.

 

Juutalaista pääsiäistä vietetään Nisán-kuun 15. päivästä alkaen. Vuorokausi vaihtuu auringon laskiessa. Karitsa teurastetaan 14. päivänä. Nisan on juutalaisen kuukalenterin ensimmäinen kuukausi, ja sijoittuu kevätpäiväntasauksen tienoille. Kuukausi alkaa uudestakuusta. Kuukalenterin laskutavasta johtuu, että juutalainen pääsiäinen on aina keväällä täydenkuun aikaan.

 

keskiviikko, 26. huhtikuu 2017

PerusSuomalaisista

Perussuomalaiset ovat pienpuolue, vaikka heillä onkin tällä hetkellä 38 kansanedustajaa ja on siten maamme kolmen suurimman puolueen joukossa. Pienpuolueen puolueesta tekee se, että puolueen kansanedustajien määrä on vain väliaikaisesti korkea jo toista eduskuntakautta. Ensimmäisellä "ison puolueen" edustajamääärällä ei ollut vielä asiaa hallitukseen, koska puolueen kannatus perustui sellaisiin asioihin, joita hallituksessa ei oikeasti voitu ajaa. Maahanmuutto-, euro- ja Kreikan tuki-vastaisuus toi puolueelle sen kuuluisan Jytkyn. Toisissa eduskuntavaaleissa 2015 puolue jatkoi vielä samalla kannatustasolla, mutta tie johtikin nyt hallitukseen, jossa välttämättömiä päätöksiä tehdään koko kansakuntaa ajatellen. LÄHES yhden asian puolueen kannatus ei voi pysyä samalla tasolla tehtyjen päätösten ollessa lähes poikkeuksetta puolueen eduskuntavaaliohjelman vastaisia. Kaikkia pakolaisia ei voi käänyttää eikä eurosta voi erota tuosta vaan. Kannattajien käsivällisyys loppuu ja se ajaa etsimään toista populistipuoluetta, jollaiseksi Perussuomalaiset käsitän.

 
Kunnallisvaaleissa 2017 kannatuksen nähtiin syöksyvän kohti pienpuolueen tasoa. Vihreät näyttivät saaneen Perussuomalaisten populismilla ansaitut äänet. Lisäksi Timo Soinin ilmoitus väistyä puheenjohtajan paikalta ajaa puolueen radikaalimmat kannattajat valtataisteluun. Kenestä uusi puheenjohtaja Soinin jälkeen? Soini on ollut mies paikallaan puolueessa ja häneen puolueen kannatus henkilöityy väistämättä. Löytyykö puolueen ohjaksiin oikeasti pätevää henkilöä pitämään puolueen kannatus edes 2017 vaalien tasolla vai katoaako puolue kokonaan maamme puoluekartalta? En pitäisi sitä suurena ihmeenä. 
 
Kannatus saadaan ylös rasistisilla ja ehdottomuuksiin perustuvalla politiikalla. Valtaosaan äänestäjistä puree hyvätuloisten haukkuminen ja sosiaalietuuksien puolesta puhuminen. Sen tiesi ja tietää myös Soini ja hallituksesta käsin se on mahdotonta toteuttaa. Uuden puheenjohtajan myötä alkanee hallituksesta vierottaminen, saa nähdä johtaako se aikaistettuihin vaaleihin tai vain hallituksesta irtaantumiseen.

tiistai, 7. helmikuu 2017

Verotus se on aina huulilla

Terve taas!

Minua ei vaan jaksa olla hämmästyttämättä ihmisten ajattelemattomuus. Yllättävän moni tuntuu ajattelevan, että verottajan kassa on semmoinen kassalipas, jossa on rahaa tolkuton määrä. Nuo ihmiset kuvittelevat, että siitä vaan otetaan ja annetaan rahaa kenelle sattuu huvittavan. Niinku nyt vaikkapa varhaiskasvatukseen, joka tosin on käsitykseni mukaan juuri nyt enemmän kuntien kontolla, mutta kuitenkin. Ei muisteta, että jos jollekin annetaan enempi niin se tarkoittaa sitä, että sinne kirstuun pitää saada se raha jostakin. Veroja ei tietenkään saa kerätä, vaan rikkaat pitää panna ne maksamaan, vaikka ihan huvikseen, jos ei muuten...

Enempää en tällä kertaa kirjoita, odotan pari päivää mitä hallituksen kaksipäiväinen ideariihi tuo julkisuuteen. Muuta kuin raflaavia otsikoita ja opposition haukkuja. Odotan asiasisältöä.

tiistai, 24. tammikuu 2017

Autovero on ja pysyy

Bernerin esittelemä (huom, nimenomaan esittelemä, muut ovat tuon suunnitelman tehneet) liikenneverotuksen uudistus haudataan. Asiasta kerrottiin eilen 23.1.2017 illalla.

Sipilän hallitus osoitti rautalangasta vääntämällä, että autoverosta ei voida luopua. Jos verot kerättäisiin kulutuksen mukaan tiemaksuina tms niin osa kokee sen vääränä. Siis sen, että se maksaa, joka kuluttaa. Mikä siinä nyt sitten on epäoikeudenmukaista? Muutos? 

Sanoin eilen eräälle henkilölle erittäin painokkaasti, että Bernerin esitys ei mene läpi. Se piti sanoa melko painokkaasti, sillä hän kävi tosi kuumana aiheesta. Oli juuri ostanut uuden auton. Tuossa mielessä esitys olikin pannukakku, sillä siirtymäaika oli liian lyhyt ja autoveron jo maksaneille suunniteltu kompensaatio oli huono, jos sitä nyt sitten oli edes mietitty. 

Miksei esitetty esimerkiksi sellaista ratkaisua, että vain 2018 alkaen ensirekisteröitävien autojen verokohtelu olisi tullut tuon piiriin? On siinä joku jippo, mutta sitä on nyt turha miettiä, koska nyt aletaan suunnitella taas uudesta lähtökohdasta, nimittäin siitä, että autovero on ja pysyy.

Oliko esitys vain halu osoittaa, että autoveroa ei voida poistaa koska muutokseen ei olla valmiita?