Vai tapahtuuko mitään? (YLE:n sivulta)'
Korkeakoulutettu perhe:
kaksi aikuista ja kaksi lasta
Ostovoiman muutos 2014–2015:
-1% (-65 €/kk)
| Tulot, €/kk | 2014 | 2015 |
|---|---|---|
| Opettaja | 3 300 | 3 340 |
| Lääkäri | 7 000 | 7 084 |
| Veroprosentti | 2014 | 2015 |
|---|---|---|
| Opettaja | 31,3 | 31,3 |
| Lääkäri | 42,0 | 42,2 |
Esimerkkiperheen ostovoima tippuu 65 eurolla kuukaudessa. Tämä tarkoittaa käytännössä yhtä konjakkipulloa ja paria-kolmea kuohuviinipulloa kuukaudessa tuommoisen perheen osalta. Siis tuossa tuloluokassa, olipa ammattinimikkeet mitä vaan, ei ole iso juttu!
Mutta valtion budjetti on siltikin alijäämäinen. Ei tuollaisia perheitä ole Suomessa niin paljoa, että taloudella on mahdollisuutta mennä tasapainoon PELKÄSTÄÄN tuommoisella veronkorotuksella. Heitämpä luvun, vaikkapa 100.000 perhettä, joilla on tuommoiset tulot. Se kerrotaan tuolla 65 eurolla, saadaan summaksi 6,5 miljoonaa euroa/kk. Haloo! Budjetin alijäämä on 4,5 MILJARDIA elikkä eihän tuo ole edes hyvä alku. Tässä en nyt ota kantaa sille, että tuollaisia perheitä voi olla Suomessa vaikkapa 300.000, mutta siltikin summa on pieni.
Budjetin 2015 pääraamit:
|
2014, varsinainen talousarvio |
2014, budjetoitu (ml.LTAE2) |
2015, talousarvioesitys |
|
|
Tulot (mrd. euroa) |
46,9 |
47,2 |
49,2 |
|
Menot (mrd. euroa) |
54,1 |
54,7 |
53,7 |
|
Alijäämä (mrd. euroa) |
-7,1 |
-7,4 |
-4,5 |
Vaje on siis tuo 4,5 miljardia euroa. Lisälainantarve siis on 4,5 mrd. Se on vajaa 900 euroa per suomalainen.Eihän tuo iso summa ole, mutta kun totuus tuppaa olemaan pikkuisen vaikeampi yhtälö (LISÄKSI toistan vielä, että nyt on kyseessä ARVIO, joten 2 mrd tulojen kasvun on syytä toteutua, koska menot ovat VARMASTI toteutumassa):
Alle kouluikäiset, koululaiset, opiskelijat, pienituloiset ja eläkeläiset pois, niin meitä maksajia kohti tuo summa lienee nelinkertainen. Eli ei ole otettavissa meiltä tuloverotuksellisin keinoin. Eikä muuten kulutusveroinakaan, minkä joku muu saa todistaa, joku jolla on siihen enemmän aikaa kuin minulla.
Tarvitaan menonleikkauksia! Pakko. Ihan pakko. Mutta hallitus ei uskaltanut tehdä kaikkea vaalienkin läheisyyden takia. Rinne vielä kehtasi tehdä vaalipropagandaa sanomalla, että meinasi kaataa hallituksen eläkekysymyksen takia! Idiootti!
2014 talousarvio:
Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
| 2012 tilinpäätös |
2013 varsinainen talousarvio |
2014 esitys |
Muutos, % 2013—2014 |
|
| Ansio- ja pääomatulovero | 7 869 | 8 597 | 8 879 | 3 |
| Yhteisövero | 2 906 | 3 198 | 2 477 | -23 |
| Arvonlisävero | 15 814 | 16 803 | 17 030 | 1 |
| Muut verot | 10 731 | 11 325 | 11 671 | 3 |
| Muut tulot | 8 413 | 7 110 | 7 139 | 0 |
| Yhteensä | 45 733 | 47 033 | 47 196 | 0 |
| Nettolainanotto ja velanhallinta1) | 4 703 | 7 503 | 6 724 | -10 |
| Tuloarviot yhteensä | 50 437 | 54 536 | 53 920 | -1 |
| Kulutusmenot | 13 612 | 13 969 | 14 093 | 1 |
| Siirtomenot | 34 684 | 36 543 | 36 640 | 0 |
| Sijoitusmenot | 3 257 | 2 150 | 1 355 | -37 |
| Muut menot | 1 893 | 1 873 | 1 832 | -2 |
| Määrärahat yhteensä | 53 446 | 54 536 | 53 920 | -1 |
| Tilinpäätösalijäämä (ml. edelliset vuodet) | -607 |
1) Sisältää nettoutettuna velanhallinnan menoja -64 milj. euroa v. 2012, -50 milj. euroa v. 2013 ja -50 milj. euroa v. 2014.
- Ensiksikin, kuten huomaatte, ei lainan korkomenot ole loppujen lopuksi kovinkaan suuret, 50 miljoonaa euroa. Se on summana budjetissa pieni, mutta summa kuitenkin.
Tarkemmin:
- USKALLUS tehdä miljardiluokan leikkaukset puuttuu. Mahdollisuudet noin mittavan leikkauksen tekemiseen ovat toki olemassa, mutta noin mittavan (4,5mrd) leikkauksen tekeminen ei varmastikaan ole järkevä liikku yhdessä vuodessa, mutta muutama isompi askel leikkausten suuntaan olisi voitu tehdä. On monia sosiaalietuuksia, jotka ovat jäänne paremmilta ajoilta, samoin muutama yksittäinen verovähennyskin olisi syytä tehdä. Esimerkiksi AY-liikkeen jäsenmaksun vähennyskelpoisuus on mielestäni täysin joutava ja turha kuluerä, eihän kirkollisveroakaan saa vähentää valtionverotuksessa. Molemmat mainitut maksut ovat vapaaehtoisia!
Merkittävä kuluerä yrityksille on myös "pekkasvapaat", jotka rasittavat paitsi yksityisten yritysten tulosta, myös valtion ja kuntien tulosta. Pekkasvapaat tulivat aikoinaan tes-neuvottelujen tuloksena, aikana, jolloin oli paljon työttömyyttä. Nykytilanteessa pekkasvapaat pitäisi purkaa pois kokonaan. Ei siis vain osittain, vaan ihan kokonaan. Lisäksi on ammatteja, joissa on useamman viikon ylimääräisiä lomia niillä, jotka ovat kauan olleet saman työnantajan palveluksessa (ainakin sairaanhoitajia tiedän...). Näitten sijaisten palkat eivät ole minkään budjetin ulkopuolella, vaan ihan samalla tavalla meidän maksettavana kuin muutkin palkat.
Muutaman radikaalin uudistuksen jälkeen on helpompi tehdä pienempiä leikkauksia, mutta myös toiseen suuntaan pitäisi tehdä pieniä liikkeitä. Kun valtion kassaan karttuu veroja ja veronluonteisia maksuja, on niihin käytetty raha pois kiertokulusta jonkin aikaa. Kotitalousvähennyksen myötä remontointi lisääntyy ja senpä takia pitäisi harkita muitakin työllistämistä tukevia juttuja. En ole valitettavasti sellainen asiantuntija, että osaisin täsmentää ja sanoa konkreettisia juttuja, mutta olisikohan vaikka kotimaisen polttoaineen verotuksellinen suosiminen mitään? Saataisiinko edes pikkuisen rahaa kotimaiseen kiertoon tuolla toimenpiteellä, sen sijaan että ostetaan öljyä ulkomaisilta markkinoilta?
Eipä minulla mitään kovin ISOA ja konkreettista esitystä tuon budjetin korjaamiseksi ole, mutta normaalissa yrityksessä 4,5 miljardin lisälainan ottaminen olisi kyllä tuhon tie.
Vaalien jälkeen tapahtuu sitten enemmän, sano minun sanoneen (toivoneen).
TÄMÄ ARTIKKELI ON TYNKÄ, LAAJEMPAA ANALYYSIÄ EI OLE TULOSSA NYT EIKÄ HUOMENNA. EN JAKSA. KAIKKEA EI VOI KERTA KAIKKIAAN KIRJOITTAA TÄNNE, KUN OMATKIN TYÖT PITÄÄ TEHDÄ.
Kello on 0:41 ja nukuttaa, huomenna on työpäivä (ei pekkaspäivä, jollaisia ei minun ammatissani ole koskaan ollutkaan)
Kommentit